Kotkan, Haminan ja Loviisan seudun pitkä historia idän ja lännen kohtauspaikkana tarjoaa monia mielenkiintoisia tarinoita. Mahtava Novgorodin kauppakaupunki levitti vuosien saatossa idästä päin ortodoksiselta Venäjältä vaikutustaan nykyiselle Itärannikon seudulle. Ruotsalaiset sitoivat puolestaan nykyisen Suomen aluetta lännen etupiiriin. Kymijoki on todennäköisesti ollut jo 1200-luvulla intressirajana idän ja lännen välissä.
Suomen kaakkoiskulma idän ja lännen, pohjoisen ja etelän kiehtovassa risteyskohdassa tarjoaa vierailijoille ainutlaatuisia kokemuksia sotiemme lähihistoriasta ja Suomen puolustuksesta. Vuosisatojen kuluessa alueen läpi on vedetty valtakuntien rajoja useammin kuin kerran, ja siksi historia on läsnä vahvemmin kuin kenties missään muualla Suomessa.
Maamme suurimman rakennusprojektin Salpalinjan vahvimmin linnoitettu alue kulkee Virolahden ja Miehikkälän kuntien alueella. Alueen historiaa esittelevät Virolahden Bunkkerimuseo ja Miehikkälän Salpalinja-museo. Elämästä ja taisteluista suurvaltojen puristuksessa kertovat itärannikon maa- ja merilinnoitukset Kotkassa, Haminassa ja Loviisassa.
Ruotsin ja Venäjän välillä käyty Kustaan merisota teki itäisestä Suomenlahdesta taistelukentän. Nykyisen Kotkan edustalla käydyt dramaattiset Ruotsinsalmen meritaistelut ovat Suomen, Ruotsin ja Venäjän yhteistä historiaa. Ruotsinsalmen ensimmäinen meritaistelu, joka käytiin Kotkan edustalla 1789, päättyi venäläisten voittoon. Pohjoismaiden suurin meritaistelu eli Ruotsinsalmen toinen meritaistelu vuodelta 1790 päättyi taas ruotsalaisten komeaan voittoon. Ruotsisalmen taistelujen jäljet ovat yhä nähtävissä Kotkassa ja Kotkan edustalla. Taistelujen tarinoihin ja ajan kuvaan voi syventyä Merikeskus Vellamossa, jonka näyttelyissä merenpohjaan vaipuneet tuhannet sotilaat, hämmästyttävästi säilyneet hylyt ja kukoistava merilinnoitus sekä 1790-luvun ihmiskohtalot heräävät eloon.
Sotien jälkeen vuonna 1809 Haminassa solmittiin Suomen sodan päätteeksi rauha, jolla Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Hamina on Suomessa ainutlaatuinen, ympyräkaavan mukaan rakennettu linnoituskaupunki. Ruotsalaisen kenraali Axel von Löwenin suunnittelemaan ympyräasemakaavaan yhdistyy Venäjän vallan ajalta periytyvä arkkitehtuuri. Haminan vanhaa kaupunkia ympäröi edelleen 1700-luvun alkupuolella perustettu linnoitus bastioneineen, ja ympyräkatuja reunustavat kasarmit ja puutalot henkivät värikästä historiaa. Haminan oppailla on mielenkiintoisia tarinoita historiallisilla opastuskierroksilla kerrottavanaan.
Vuosisatoja jatkunut asema rajaseutuna on jättänyt merkkinsä Kotkan, Haminan ja Loviisan seudun maisemaan. Elämästä ja taisteluista suurvaltojen puristuksessa kertovat itärannikon maa- ja merilinnoitukset Kotkassa, Haminassa ja Loviisassa.
Seudun rajaan liittyvistä maastorakennelmista yksi vaikuttavimpia on Virolahtea ja Miehikkälää halkova puolustusasema Salpalinja. Talvisota Suomen ja Neuvostoliiton välillä käytiin 1939–40. Suomi oli menettänyt itärajaa puolustaessaan edulliset maastot rajan siirtyessä lännemmäksi ja uuden rajan turvaksi päätettiin välirauhan aikana rakentaa Suomenlahdelta Petsamoon ulottuva puolustusasema – Salpalinja. Linnoitustöiden aikana puolustusasemaan rakennettiin 728 teräsbetonikorsua, monirivistä panssariestettä pystytettiin 225 km ja taistelu- ja yhdyshautaa kaivettiin yli 350 kilometriä. 1200 km pitkä Salpalinja on yksi vahvimmista ja parhaiten säilyneistä toisen maailmasodan aikaisista linnoitusketjuista Euroopassa.
