Kotkan, Haminan ja Loviisan seudun historia kahden tulen välissä on täynnä kiehtovia tarinoita. Mahtava Novgorod veti itään, Ruotsi taas sitoi lännen etupiiriin. Kymijoki on ollut 1200-luvulta asti intressirajana idän ja lännen välissä.
Itärannikko on kulttuurien sulatusuuni ja risteyskohta, jossa koet Suomen sodat, rauhat ja rajojen siirrot konkreettisemmin kuin missään muualla.
Suomen turvaksi rakennetun Salpalinjan vahvimmin linnoitettu osa kulkee Virolahdella ja Miehikkälässä. Alueen historiaa esittelevät Virolahden Bunkkerimuseo ja Miehikkälän Salpalinja-museo. Elämästä ja taisteluista suurvaltojen puristuksessa kertovat itärannikon maa- ja merilinnoitukset Kotkassa, Haminassa ja Loviisassa.
Pohjolan historian suurin meritaistelu käytiin Kotkan edustalla vuonna 1790. Ruotsin ja Venäjän välisen kahakan jäljet ovat yhä nähtävissä Kotkassa ja Kotkan edustalla. Meritaistelun tarinoihin ja ajan kuvaan voit syventyä myös Merikeskus Vellamossa, jonka näyttelyissä merenpohjaan vaipuneet tuhannet sotilaat, hämmästyttävästi säilyneet hylyt ja kukoistava merilinnoitus ja ihmiskohtalot heräävät eloon.
1700-luvulla tähden muotoiseksi linnoitukseksi rakennettu Hamina on Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuinen nähtävyys. Kenraali Axel von Löwenin suunnittelemaan ympyräasemakaavaan yhdistyy Venäjän vallan ajalta periytyvä arkkitehtuuri. Vuonna 1809 Haminassa solmittiin Suomen sodan päätteeksi rauha, jolla Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Linnoitus bastioneineen ja ympyräkatuja reunustavat kasarmit ja puutalot henkivät värikästä historiaa ja tuhansia tarinoita.
Vuosisatoja jatkunut asema rajaseutuna on jättänyt merkkinsä Kotkan, Haminan ja Loviisan seudun maisemaan. Elämästä ja taisteluista suurvaltojen puristuksessa kertovat itärannikon maa- ja merilinnoitukset Kotkassa, Haminassa ja Loviisassa.
Seudun rajaan liittyvistä maastorakennelmista yksi vaikuttavimpia on Virolahtea ja Miehikkälää halkova puolustusasema Salpalinja. Talvisota Suomen ja Neuvostoliiton välillä käytiin 1939–40. Suomi oli menettänyt itärajaa puolustaessaan edulliset maastot rajan siirtyessä lännemmäksi ja uuden rajan turvaksi päätettiin välirauhan aikana rakentaa Suomenlahdelta Petsamoon ulottuva puolustusasema – Salpalinja. Linnoitustöiden aikana puolustusasemaan rakennettiin 728 teräsbetonikorsua, monirivistä panssariestettä pystytettiin 225 km ja taistelu- ja yhdyshautaa kaivettiin yli 350 kilometriä. 1200 km pitkä Salpalinja on yksi vahvimmista ja parhaiten säilyneistä toisen maailmasodan aikaisista linnoitusketjuista Euroopassa.
Löysitko sivulta etsimäsi?
