Ulko-Tammion luonto yllättää monimuotoisuudellaan

Itäisen Suomenlahden kansallispuiston saarista Ulko-Tammio on paitsi suosituin myös luonnoltaan hyvin moni-ilmeinen.

– Ulko-Tammio on biologisesti todella monimuotoinen saari ja Itäisen Suomenlahden kansallispuiston saarista ainut, missä on suojaisia lahdenpoukamia ja laitureita, kertoo Metsähallituksen suunnittelija Markus Keskitalo.

Ulko-Tammion saarella on niin kuivaa ja karua avokalliota kuin lehtometsää ja suolänttejä. Lehtokieloa kasvaa monin paikoin ja keto-orvokki kukkii toukokuusta elokuuhun.

– Ainutlaatuiseksi Ulko-Tammion tekee myös saaren sotahistoria; saari oli tärkeä jatkosodan linnake, Keskitalo kertoo.

Saarelle pääsee omalla veneellä, taksiveneillä ja Meriset-risteilyllä, aikataulut: www.meriset.fi

Ennen Ulko-Tammiossa laidunsivat lehmät, asutusta saarella oli sotavuosien aikana

Ulko-Tammion saaressa ovat todennäköisesti asuneet vain sotilaat sotien aikana.

– Ulko-Tammio oli Tammion saaren asukkaiden käytössä; siellä käytiin marjassa, vietiin eläimet kesäksi laitumelle. Saarella on merkkejä myös venäläisistä merentutkijoista, jotka ovat seuranneet meren pinnan korkeutta, Keskitalo kertoo.

Toisen maailmansodan myötä Ulko-Tammiosta tuli Suomen itärajan eturintama, itärajaa vartioiva linnake. Saaren sotapolun varrella näkee linnakkeen jäänteitä ja asemiinsa palautettuja tykkejä.
Lisätietoja sotapolusta: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/ulkotammio-su.pdf