Tiia-Riitta Lahti vaihtoi kasinon pelinhoitajan työt sepän ammattiin

”Kun aloin kokeilla raudan takomista, se oli maagista ja vei mennessään”, kertoo Strömforsin ruukissa kuusi vuotta seppänä toiminut Tiia-Riitta Lahti. Kesäkuukausina yleisö pääsee katsomaan sepän työnäytöksiä.

Ahjon kivet hehkuvat tulenpunaisina. Seppä Tiia-Riitta Lahti katsoo intensiivisesti tuleen, kädessään pihdit, joiden kärjessä pala rautaa muotoutuu taottavaksi. Näyssä on jotain ikiaikaista, joka saa ajatukset lentämään keskiajalle tai vieläkin kauemmaksi Kalevalan mytologiaan ja mystiseen seppä Ilmariseen.

– Jos aikakone heittäisi minut 1000 vuotta taaksepäin sepän pajaan, pystyisin työskentelemään siellä, tosin naisilta oli pajalle ankarasti pääsy kielletty, Lahti kertoo. 

Hän on raudan viemä nainen. Kymmenisen vuotta sitten Lahti työskenteli kasinolla pelinhoitajana ja mietti uutta työtä ja ammattia. Hän lähti opiskelemaan metalliartesaaniksi. Kokeiltuaan ensimmäisen kerran raudan takomista hänelle oli selvää, että tässä on tuleva ammatti. Lahti opiskeli hitsaajan ja seppäkisällin ammattitutkinnot ja nyt kesken on seppämestarin erikoisammattitutkinto.

– Raudan työstämisessä on valtavat mahdollisuudet. On mahtavaa saada luoda uutta, Lahti sanoo.

Hän on seppäyrittäjänä keskittynyt lähinnä kodin pienesineisiin kuten koukkuihin ja ovenkahvoihin. Erittäin mieluisia ovat tilaustyöt, jotka Lahti suunnittelee asiakkaan toiveen pohjalta.

– Olen tehnyt esimerkiksi rautaiset kihlasormukset ja rautaisen riista-aidan. Yksi viimeisimmistä töistä oli tehdä vanha aitan vara-avain ja olin riemuissani, kun onnistuin luomaan toimivan kopion!

Strömforsin ruukissa Lahti on työskennellyt kuusi vuotta. Hänen sepän pajansa sijaitsee rakennuksessa, joka on rakennettu 1800-luvulla naulapajaksi.

– Tässä tilassa on hyvä henki, olen iloinen voidessani olla osa näin historiallisen ammatin jatkumoa, Lahti sanoo.

Pajan yhteydessä on kesällä avoinna oleva pajamuseo.

– Aito vesivasara eli vesivoimakäyttöinen vasara on Suomen ainoa. Se on kesällä käytössä taontaesityksissä, Lahti kertoo.

Opiskellessaan Lahti on yleensä ollut kurssien ainoa nainen, mutta seppänä toimii muitakin naisia vaikka valtaosa Suomen ammattisepistä onkin miehiä.

Tämä artikkeli on osa toimittaja ja valokuvaaja Päivi Arvosen kirjoittamaa – ja osin myös kuvaamaa – Paikallista voimaa -sarjaa, joka esittelee kaakkoissuomalaisia osaajia. Lue sarjan muut artikkelit täältä: