Langinkoski ja keisarillinen kalastusmaja on monen sukupolven kestosuosikki

Langinkosken rannalla sijaitseva keisarillinen kalastusmaja on ollut museona jo 1930-luvulta lähtien.

– Meillä yhdistyy historia ja upea luonto. Venäjän keisari vietti täällä aikaa ystävien ja perheen kanssa ja sama yhteisöllisyys jatkuu nyt matkailijoiden keskuudessa sillä tänne tullaan ystävien ja perheen kanssa, kertoo Langinkosken keisarillisen kalastusmajan palveluvastaava Silja Korkeamäki.

Kalastusmajan tupaantuliaisia vietettiin heinäkuussa vuonna 1889. Rakennus on yksi varhaisimmista kansallisromanttisen tyylin edustaja maassamme.

– Interiööriämme on mahdollisimman alkuperäinen, myös keittiö astioineen. Paikalliset kertovat tarinaa keisarinnan kalakeitosta, jota hän tarinan mukaan itse ystäviensä  kanssa keittiössä valmisti, Korkeamäki kertoo.

Kahville historialliseen 1800-1900-lukujen taitteen tunnelmaan pääsee kalastusmajan naapurissa kahvila Dagmarissa. Kahvilan pääsalissa tuntuu kuin astuisi vanhanajan mummolan salonkiin. Kahvilan suosituin tuote ovat pannukakut.

– Valikoimissamme on paljon paikan päällä leivottuja suolaisia ja makeita kahvileipiä. Vanhat sisustusesineet olen kerännyt huutokaupoista ja jäämistöistä. Nuorin esine on vuoden 1952 radio, kertoo kahvila Dagmarin omistaja Tanja Aaltonen.

Kymijoen Langinkoski oli tunnettu lohistaan jo 1700-luvun ja 1800-luvun taitteessa, jolloin kosken kalastusoikeudet olivat Valamon luostarin munkeilla. Venäjän keisari Aleksanteri III viehättyi Langinkosken kalastusmahdollisuuksista niin, että kosken rannalle rakennettiin keisarillinen kalastusmaja. Munkkien kalastusajoista on muistona pieni ortodoksinen rukoushuone eli tsasouna, joka on alueen vanhin rakennus.

Kalastusmaja ja sen ympäristö luonnonsuojelualueineen ovat osa Kotkan kansallista kaupunkipuistoa. Langinkoskella kalastetaan edelleen, kalastus vaatii kalastusluvan.