Jokikalastus

Kymijoella on rikas historia Venäjän ja Ruotsin rajajokena. Kalastus on keskeinen osa Kymijoen historiaa, sillä Kymijoen lohet olivat haluttua herkkua niin Ruotsin kuin Venäjän hovissa. Kuuluisimpia kala-apajien hyödyntäjiä olivat Venäjän tsaari Aleksanteri III ja Valamon luostarin munkit.

Joella on useita erityyppisiä kalastuskohteita. Korkeakoskenhaara on syvä ja vuolasvirtainen, jossa tehokkaimpana pyyntimuotona on painon avulla heitetty putkiperho. Tätä menetelmää käytetään Korkeakosken voimalaitoksen alapuolelle rakennetulla 300 metriä pitkällä kalastuslaiturilla. Korkeakoskenhaaran alemmilla kalastuskohteilla kalastustapana on soutukalastus. Käytetyimpinä vieheinä on erilaiset pienvalmistajien käsityönä tehdyt vaaput. Kalastamaan pääset vuokraamalla veneen joko Kalastuspiste Kotkasta tai Kymi Fishing shopilta.

Langinkoskenhaara puolestaan on perhokalastajien valtakuntaa. Alueeseen kuuluu kaksi erillistä vain perhokalastukseen tarkoitettua kalastusaluetta: Langinkoski ja Ruhavuolle. Siikakosken kalastusalueella voit perhojen lisäksi käyttää myös uistinta.

Korkeakoskenhaarassa joki virtaa tasaisena asutuksen ja teollisuuden välissä, mutta Langinkoskenhaaran rannat ovat pääosin erämaiset ja joki virtaa koskimaisena lähes merelle saakka. Koskireitin varrella on kaksi hienoa ulkoilualuetta. Siikakosken koskipuisto on osa Kotkan kansallista kaupunkipuistoa. Langinkosken luonnonsuojelualueella voit ulkoilun ja kalastuksen lisäksi vierailla keisarillisessa kalastusamajamuseossa. Kalastusluvat näille jokialueille hankit helposti verkosta.

Edellä mainittujen lisäksi voit suunnata myös Keski-Kymen erityiskalastusalueelle. Se on kymmeniä kilometrejä pitkä kalastusalue useine hienoine koskialueineen. Ahvionkosken ja Hirvikosken vastapainoksi alueella on runsaasti hidasvirtaisia suvantoja ja vuolteita. Vaikka lohijoesta puhutaankin, ovat alueen tärkeimmät saaliskalat kuha ja hauki sekä pyyntikokoisena istutettu kirjolohi. Tutustu kohteen kalastussääntöihin ja tarvittaviin lupiin.