Museonhoitaja ja dekkaristi harrastaa historiallisia teatteripukuja

Taina Parikkaa kiehtovat historia ja etenkin ihmiset sekä tarinat. Työssään Haminan Kauppiaantalomuseon hoitajana ja dekkaristina hän penkoo entisten haminalaisten tarinoita, jotka dekkareissa saavat fiktiiviset siivet. Historia on keskeistä myös Parikan rakkaassa harrastuksessa; hänellä on yli 40 itse ommeltua historiallista teatteripukua.

– Minusta piti tulla kirjastonhoitaja, mutta tulikin museonhoitaja. Opiskelin pääaineena kirjallisuutta, mutta museologian koulutusta minulla ei ole, Kauppiaantalomuseon hoitaja Taina Parikka kertoo.

Karkkilassa syntynyt ja varttunut Parikka kävi Kauppiaantalomuseossa ensimmäisen kerran 1990-luvulla.

– Museo ei silloin kolahtanut, hän myöntää.

Haminassa asuu Parikan perheenjäseniä. Hän palasi Haminaan opintojen jälkeen ja aloitti työt museonhoitajana vuonna 2008.

– Tein museoon näyttelyitä, jotka kertovat talon entisistä asukkaista. Talo alkoi kiehtoa minua, kun tutustuin siinä muinoin asuneisiin ihmisiin.

Kauppiaantalomuseo on kuin aikamatka 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Haminaan. Talossa asui paitsi kauppiasperhe myös lukuisia käsityöläisiä pihapiirin piharakennuksissa. Osa käsityöläisten pajoista ja asunnoista on kesällä avoinna.

Parikka on kirjoittanut historiallista fantasiasarjaa sekä viiden dekkarin sarjaa, jossa seikkailevat Kauppiaantalomuseon entiset asukkaat.

– Halusin kokeilla, toimiiko dekkari ilman murhaa ja kyllä se toimii. Tämän osoitti vuonna 2017 ilmestynyt ensimmäinen dekkarini Varkaus vaskitehtaassa, Parikka kertoo.

Haminassa Parikka kävi myös opaskurssin. Opastuksia hän tekee vain Kauppiaantalomuseossa ja useimmiten historiallisessa roolissa.

– Vaihdan roolia näyttelyn mukaan. Kesänäyttelyssä 2020 roolini on kauppiaan rouva Maria Hoffström. Hän asui museon talossa kauppiasmiehensä kanssa 1910-luvun taitteessa.

Roolioppaana Parikalla on päällään 1910-luvun pukeutumistyylin mukainen asu. Parikka innostui historiallisista asuista ja niiden ompelemisesta jo parisen kymmentä vuotta sitten. Historiallisia pukuja hänellä on yli 40.

– Kankaat ovat useimmiten kirpputorien verholöytöjä, myös korut löydän kirpputoreilta. Pukuja on 1400-luvun renessanssityylistä 1800-luvun lopun turnyyripukuihin sekä 1910-luvun iltapukuja, Parikka luettelee.

Puvuille on käyttöä paitsi työssä museossa myös harrastuksessa draamaryhmä WiuhkaWeinareissa ja Haminan Hywissä Asukkaissa – Joskus järjestetään kavereiden kanssa teekutsuja ja pukeudutaan historiapukuihin. Arkena viihdyn parhaimmin verkkareissa, Parikka kertoo.

Haminaan hän on kotiutunut hyvin.
– Hamina on sopivan kokoinen kaupunki, jonka rakennukset ja historia sekä meren läheisyys puhuttelevat. En enää haluaisi muuttaa sisämaahan.