Mobile Menu

Salpapolku

Luontopolut
Katariinankuja 19, Virolahti
  • salpapolku sihkarinkallio
  • salpalinja

Salpapolku tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja virkistykseen kauniissa kaakkoissuomalaisessa luonnossa. Salpalinjaa mukaileva 43 km:n mittainen retkeilyreitti Salpapolku tutustuttaa sekä Salpalinjan kohteisiin että Kaakkois-Suomen upeaan luontoon ja kulttuuriympäristöön. Yhdensuuntainen reitti lähtee Harjusta ja kulkee metsien, mäkien, peltojen ja Miehikkälän Salpalinja-museon läpi, aina Lappeenrannan Ylämaalle saakka. Matkalla voi tutustua opastauluin varustettuihin Salpalinjan kohteisiin.

Lataa Salpapolun ilmainen reittiopas (pdf).

Salpapolun aloitus/päätepisteet:

Virolahti, Harju, Katariinankuja 19, 49980 Ravijoki
WGS84-koordinaatit N 60.32020 E 27.33147

Virolahden Bunkkerimuseo, Vaalimaantie 1318, 49960 Ala-pihlaja
WGS84-koordinaatit N 60.572972 E 27.593853

Miehikkälän Salpalinja -museo, Säästöpirtintie 70, 49700 Miehikkälä
WGS84-koordinaatit N 60.684209 E 27.671243

Lappeenranta, Hostikan luola, Hostikantie 30, 54490 Ahomäki
WGS84-koordinaatit N 60.774840 E 27.791481

Salpapolun luonto

Salpapolku kulkee hyvin vaihtelevassa ja monipuolisessa luonnossa Virolahden ja Miehikkälän kunnissa. Virolahti on Suomenlahden rannikon itäisin kunta. 

Virolahden luonto on yleisesti ottaen karua ja pienipiirteissään vaihtelevaa. Korkeuserot ovat pieniä ja kivikkoiset sorakankaat vuorottelevat silokallioiden, lampien, soiden ja jokien täyttämien laaksojen kanssa. Salpapolulla pääsee tutustumaan niin Vaalimaanjoen kuin Virojoenkin maaseutumaisemaan.

Virolahti on erittäin suosittu lintumatkailupaikka. Virolahden matalat ja rehevät merenlahdet tarjoavat lukuisille vesilinnuille oivan pesimäympäristön ja ruokailupaikat levähtäville muuttolinnuille. Toukokuussa alueen yli lentää miljoonia sorsa- ja rantalintuja pesimään Siperian tundralle. Virolahdella pääsee näkemään myös harvinaisuuksia, kuten mustahaikaroita, punakaulahanhia, kiljukotkia ja haarahaukkoja.

Virolahden kunta on panostanut lintumatkailuun ja alueella onkin viisi lintutornia. Arktikan aikaan sadat lintuharrastajat vierailevat parhailla muutontarkkailupaikoilla rannikolla. Elo-lokakuussa myös petolintujen muuttoreitti kulkee Virolahden ylitse. Lisäksi Virolahti on yksi maamme tunnetuimmista perhosten keräilypaikoista ja harvinaisuuksia tullaan etsimään ympäri Suomea.

Miehikkälässä karut sorakankaat vuorottelevat rapakivikalliomaaston, soiden, pienten järvien ja lampien täyttämien painanteiden kanssa. Miehikkälässä on muutamia laajoja peltojen valtaamia alueita ja maaston korkeuserot ovat suurempia kuin Virolahdella. Rapakivialueelle tyypilliset jyrkkärantaiset kalliojärvet lisäävät maiseman jylhää vetovoimaisuutta. Korkeimpia mäkiä ja kallioita on pohjoisosissa, joka on laajojen metsien peittämää, erämaista ja asumatonta aluetta.

Myös Miehikkälässä on erittäin hyviä linturetkeilykohteita. Miehikkälä tarjoaa edustavat metsäalueet ja pienvedet lintujen seurannalle mm. Tingankoskenmäen, Alimmaisen ja Tyllinjärven alueella, joista Tyllinjärvi kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Lähde: Pöyhönen Mikko 2004. Kymenlaakson luonnossa. Lintu- ja luontokohdeopas.

Seppo Vuolannon vuonna 2007 tekemässä linnustokartoituksessa Salpapolun varrelta löytyi 97 pesivää lintulajia. Salpalinjan panssarikivieste muodostaa ryteikköisen pesimäympäristön, jossa peukaloinen, punarinta ja rautiainen viihtyvät erittäin hyvin. Reitin varren kiinnostavia havaintoja ovat kangaskiuru, kapustarinta, härkälintu, kuhankeittäjä, idänuunilintu, pohjansirkku, hemppo,  ruisrääkkä, uuttukyyhky sekä viisi tikkalajia mm valkoselkä- ja pohjantikka.
(Seppo Vuolanto/Biosvar )

Salpapolun geokätköilyreitti

Salpapolulle on vuonna 2016 tehty kätköilyreitti, joka kattaa vaellusreitistä noin 40 kilometriä ja jonka varrelta löytyy 115 geokätköä. Salpapolun kätkösarjasta voit lukea enemmän esimerkiksi täältä.

 

 

Katso myös