Mobile Menu

Salpapolku

Luontopolut
Majaniementie 40, Virolahti
  • salpapolku sihkarinkallio
  • salpalinja

Salpapolku tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja virkistykseen kauniissa kaakkoissuomalaisessa luonnossa. Salpalinjaa mukaileva 50 km:n mittainen retkeilyreitti Salpapolku tutustuttaa sekä Salpalinjan kohteisiin että Kaakkois-Suomen upeaan luontoon ja kulttuuriympäristöön. Yhdensuuntainen reitti lähtee meren rannalta, Siikasaaren Majaniemestä, kulkee läpi merellisten kalliomaisemien Ravijoen viljelysalueille ja sieltä metsien, mäkien ja peltojen poikki Miehikkälän Salpalinja-museon läpi, aina Ylämaalle saakka. Matkalla voi tutustua opastauluin varustettuihin Salpalinjan kohteisiin.

Salpapolun ilmainen reittiopas ladattavissa Outdoors Finland -retkeilyportaalista.

Salpapolun päätepisteet:

Virolahti, Majaniemi, Majaniementie 40, 49980 Ravijoki
WGS84-koordinaatit N 60.48838 E 27.56375

Miehikkälä, Syvä-Valkjärvi, Suonrannanpolku 140, 54490 Ahomäki
WGS84-koordinaatit N 60.7587122 E 27.73944649

Lappeenranta, Hostikan luola, Hostikantie 10, 54490 Ahomäki
WGS84-koordinaatit N 60.7731149 E 27.7912

Luonto

Salpapolku kulkee hyvin vaihtelevassa ja monipuolisessa luonnossa Virolahden ja Miehikkälän kunnissa. Virolahti on Suomenlahden rannikon itäisin kunta. Rannikolle ovat ominaista pitkät niemet ja lahdet. Salpapolku alkaa hyvin pitkästä niemestä, Siikasaaren Majaniemestä.

Virolahden luonto on yleisesti ottaen karua ja pienipiirteissään vaihtelevaa. Korkeuserot ovat pieniä ja kivikkoiset sorakankaat vuorottelevat silokallioiden, lampien, soiden ja jokien täyttämien laaksojen kanssa. Salpapolulla pääsee tutustumaan niin Vaalimaanjoen kuin Virojoenkin maaseutumaisemaan.

Virolahti on erittäin suosittu lintumatkailupaikka. Virolahden matalat ja rehevät merenlahdet tarjoavat lukuisille vesilinnuille oivan pesimäympäristön ja ruokailupaikat levähtäville muuttolinnuille. Toukokuussa alueen yli lentää miljoonia sorsa- ja rantalintuja pesimään Siperian tundralle. Virolahdella pääsee näkemään myös harvinaisuuksia, kuten mustahaikaroita, punakaulahanhia, kiljukotkia ja haarahaukkoja.

Virolahden kunta on panostanut lintumatkailuun ja alueella onkin viisi lintutornia. Arktikan aikaan sadat lintuharrastajat vierailevat parhailla muutontarkkailupaikoilla rannikolla. Elo-lokakuussa myös petolintujen muuttoreitti kulkee Virolahden ylitse. Lisäksi Virolahti on yksi maamme tunnetuimmista perhosten keräilypaikoista ja harvinaisuuksia tullaan etsimään ympäri Suomea.

Miehikkälässä karut sorakankaat vuorottelevat rapakivikalliomaaston, soiden, pienten järvien ja lampien täyttämien painanteiden kanssa. Miehikkälässä on muutamia laajoja peltojen valtaamia alueita ja maaston korkeuserot ovat suurempia kuin Virolahdella. Rapakivialueelle tyypilliset jyrkkärantaiset kalliojärvet lisäävät maiseman jylhää vetovoimaisuutta. Korkeimpia mäkiä ja kallioita on pohjoisosissa, joka on laajojen metsien peittämää, erämaista ja asumatonta aluetta.

Myös Miehikkälässä on erittäin hyviä linturetkeilykohteita. Miehikkälä tarjoaa edustavat metsäalueet ja pienvedet lintujen seurannalle mm. Tingankoskenmäen, Alimmaisen ja Tyllinjärven alueella, joista Tyllinjärvi kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Lähde: Pöyhönen Mikko 2004. Kymenlaakson luonnossa. Lintu- ja luontokohdeopas.

Seppo Vuolannon vuonna 2007 tekemässä linnustokartoituksessa Salpapolun varrelta löytyi 97 pesivää lintulajia. Salpalinjan panssarikivieste muodostaa ryteikköisen pesimäympäristön, jossa peukaloinen, punarinta ja rautiainen viihtyvät erittäin hyvin. Reitin varren kiinnostavia havaintoja ovat kangaskiuru, kapustarinta, härkälintu, kuhankeittäjä, idänuunilintu, pohjansirkku, hemppo,  ruisrääkkä, uuttukyyhky sekä viisi tikkalajia mm valkoselkä- ja pohjantikka.
(Seppo Vuolanto/Biosvar )

Salpapolun geokätköilyreitti

Salpapolulle on vuonna 2016 tehty kätköilyreitti, joka kattaa vaellusreitistä noin 40 kilometriä ja jonka varrelta löytyy 115 geokätköä. Salpapolun kätkösarjasta voit lukea enemmän esimerkiksi täältä.

Pönttöpolku

Salpapolun varteen, välille Jermulan alue – Miehikkälän Salpalinja-museo – Sihkarinkallion alue, on sijoitettu kololintujen pönttöjä kullekin lajille tyypilliseen ympäristöön sekä muutamien lajien osalta Salpalinja-museolle. Pönttöpolusta on saatavilla oma karttansa Miehikkälän Salpalinja-museolta ja kunnanvirastolta.

 

Katso myös