Suuri-Pisi retkisatama

60° 27.00′ N, 27° 37.90′ E
Karttasarja A, 605
Satamanumero: 108

Suuri-Pisi on kansallispuiston itäisin retkeilysaari, jonne maihinnousu on sallittu ilman erikoislupaa. Saari sijaitsee Virolahden kunnan alueella, noin 10 merimailin päässä mantereelta ja vain vajaan merimailin päässä rajavyöhykkeestä. Vajaan kilometrin pituinen ja 300 metriä leveä saari on paikallisten veneilijöiden suosima päiväretkikohde, mutta se on myös hyvä retkisatama yöpymistä varten. Hyviä rantautumispaikkoja on pohjoiskärjessä olevassa poukamassa. Peräankkurin avulla voi kiinnittyä myös pohjoiskärjen kallioon sekä saaren koillisrannalle, missä on kiinnitysrenkaita kalliossa siellä täällä.

Pohjoiskärjessä on myös varsinkin etelätuulella suojaisat uimakelpoiset rannat ja auringonottopaikat. Pohjoispoukaman läheisyydessä on retkeilijöille telttailupaikat, tulentekopaikka, keittokatos, saaren infotaulu sekä kuivakäymälä.

Vaikka korkeuserot ovatkin kymmenen metrin luokkaa, matalaa mäntyä kasvava harvapuustoinen ja kalliorantainen saari on helppo käveltävä sinne muotoutuneita polkuja pitkin.

Saaren tunnetuin nähtävyys löytyy pohjoiskärjen kallioista, jossa on kaiverrettuna Ruotsin kuninkaan monogrammi ja päivämäärä 14.6.1777, jolloin kuningas Kustaa III joutui hakemaan saaresta suojaa merenkäynniltä matkallaan Pietariin.

Kuten monella muillakin itäisen Suomenlahden saarilla, myös Suuri-Pisillä on sodanaikaista historiaa. Jatkosodan aikana saarella oli pieni etuvartioasema, jonka Venäläiset valtasivat maihinnousussa 15.8.1941. Kaatuneiden suomalaisten sankarivainajien nimet on ikuistettu saaren rantakallioon.