Linnunpoikasten keinoemo - Pyhtään Lintuhoitolan lintujenhoitaja Arto Hokkanen kiinnostui linnuista jo lapsena

Pyhtäältä kotoisin oleva Arto Hokkanen on omistanut koko elämänsä loukkaantuneiden lintujen hoitamiselle. Pyhtään Lintuhoitolan hän perusti vuonna 1998. Hokkasen hoidossa lukemattomat loukkaantuneet linnut sekä orvoiksi jääneet linnunpoikaset ovat saaneet uuden mahdollisuuden.

Kimakanrääkyvää ääntä on vaikea kuvailla. Se kuulostaa kurjen huudolta, mutta kuitenkin hiukan erilaiselta kuin kurkien keväiset ja syksyiset äänet luonnossa.

– Kyllä se kurki on. Piippa-kurki on hiukan mustasukkainen minusta. En tiedä luuleeko se olevansa ihminen vai luuleeko minua kurjeksi, Arto Hokkanen sanoo.

Piippa on yksi Pyhtään lintuhoitolan parista kymmenestä vakituisesta asukkaasta.

– Sain soiton, että kurjenpoikanen jahtaa pihalla susikoiraa. Hain poikasen pois. Vaurioiden vuoksi se ei pärjäisi luonnossa ja siksi lintu on jäänyt asumaan tänne, Hokkanen kertoo.

Lähtökohtaisesti jokainen lintu pyritään palauttamaan luontoon. Käytännössä luontoon pystytään palauttamaan noin puolet hoitolaan tulleista eläimistä.

Hokkanen oli kiinnostunut linnuista jo lapsena. Lemmikkilintuina hänellä oli peippoja.

– Sain kotiin hautomakoneen. Ostin munia ja haudoin poikasia muun muassa kyyhkysten ja fasaanin munista, Hokkanen muistelee.

Hän kävi tutustumassa Heinolan lintutarhaan ja mietti, että olisi hienoa tehdä työtä lintujen hyväksi.

– Vaimoni kannusti ja vuonna 1998 perustimme Pyhtään Lintuhoitolan. Alkuvuosina saimme valtion rahoitusta, nyt rahoitus ja koko toiminta on vaakalaudalla.

Hokkanen on rahoituksen epävarmuudesta hyvin huolissaan. Aika kuluu lintujen hoitamiseen, resursseja rahoitushakemusten tekemiseen ei ole.

– Työ on elämäntapani. Teen tätä rakkaudesta lintuihin. Olen lintujen apuna seitsemän päivää viikossa, tarvittaessa mihin vuorokaudenaikaan tahansa ja osa hoitoa tarvitsevista poikasista on kotonani.

Lintujenhoidon koulutusta Hokkasella ei ole, mutta työparina oleva tytär on koulutukseltaan eläintenhoitaja.

Hokkanen on hoitanut kymmeniä lintulajeja ja ollut poikasille keinoemona.

– Lokit ja sorsat, joita syötän, villiintyvät ja ne voidaan palauttaa luontoon, mutta joutsenet ja kurjet leimautuvat ihmiseen, joten niiden luontoon palauttaminen on haasteellista.

Piippa-kurki kyllästyy vaatimaan Hokkasen jakamatonta huomiota ja siirtyy hiukan kauemmas lintutarhan verkkoaidan luota. Joku huhuilee huomenta tarhan toiselta laidalta, vaikka on iltapäivä.

– Kostiina-korppi on aika ajoin kova puhumaan. Tosin sen sanavarasto rajoittuu muutamaan sanaan. Huomenen lisäksi se osaa sanoa Moi ja kutsua nimeltä minua ja tytärtäni Maikkua.

Lintutarhalla ei ole varsinaisia aukioloaikoja. Tarhalla voi käydä koska vain valoisaan aikaan.

– Jos olen paikalla ja ehdin, mielelläni kerron linnuista sillä valistustyö on merkittävä osa työtäni. Lähtökohtaisesti sanon aina, että mitä vähemmän ihminen puuttuu luonnon eläinten elämään, sitä parempi. Täällä pääsee näkemään monia sellaisia lintuja, joita ei luonnossa läheltä näe.

Joutsenten, kurkien ja korpin lisäksi lintutarha on kotina myös muun muassa siipirikolle viirupöllölle ja mehiläishaukalle.

Pyhtään lintuhoitola sijaitsee Stockforsin ruukin naapurissa osoitteessa Harjuntie 111, Pyhtää.

Lintuhoitolan arjesta ja asukkaista sekä niiden palauttamisesta takaisin luontoon kerrotaan lintuhoitolan Facebook-sivuilla.

Varaa matkallesi elämyksiä verkkokaupastamme

Tutustu alueen nähtävyyksiin ja aktiviteetteihin

Tutustu alueen ravintoloihin

Tutustu alueen tapahtumiin

Tutustu alueen majoitustarjontaan

Lue muita Paikallista voimaa -sarjan artikkeleitamme