Johanneksen kirkko

Carl Ludvig Engelin suunnittelema upea Johanneksen kirkko vuodelta 1843 on kolmas Haminan Raatihuoneen torille rakennettu kirkko. Kaksi edellistä, Ulrika Eleonoran (1742) ja Elisabetin kirkko (1821), tuhoutuivat tulipaloissa. Nykyinen kirkko on rakennettu tiilistä empire-tyyliin ja suorakaiteen muotoon.

Johanneksen kirkko ei noussut edeltäjiensä raunioille vaan Ulrika Eleonoran kirkko ja Elisabetin kirkko sijaitsivat vastakkaisella puolella Raatihuoneen toria, nykyisen ortodoksisen kirkon paikalla. Johanneksen kirkon sijainti on Suomen historian kannalta hyvin merkittäviä, sillä paikalla sijaitsi aiemmin komendantin talo, jossa solmittiin Haminan rauha 1809. Haminan rauhassa Ruotsi luovutti Venäjälle koko Suomen.

Johanneksen Kirkko peruskorjattiin vuonna 1955, jolloin nykyisen sakariston alle rakennettiin kellarikerros ja sinne saniteettitilat. Uunit purettiin, penkit uusittiin ja asennettiin lattialämmitys.

500-paikkaisen kirkon ensimmäinen soitin oli seitsemän äänikertainen pedaaliharmoni. Varsinaiset ensimmäiset urut rakennettiin v. 1906.

Taiteilija on Berndt Abrahan Godenhjelmin tekemä alttaritaulu on kaksiosainen. Pystysuuntainen alttarimaalaus kuvaa Kristuksen ylösnousemusta ja sen alla on jäljennös Leonardo da Vincin Pyhää Ehtoollista esittävästä freskosta. Alttarin sivuilla olevat maalaukset ovat saksalaisen Auguste Ludvigin töitä.

Barokkityyliset kynttiläkruunut ovat ainoat esineet, jotka saatiin pelastetuksi Johanneksen kirkkoa edeltäneestä Elisabetin kirkosta, ja ne on valmistettu Tukholmassa vuosina 1756 ja 1759. Toisessa on kiinnityskoukun alapuolella koristeena lehväaihe ja toisessa Venäjän tsaarin kaksipäinen kotka.

Johannensen kirkon kirkkolaiva on peräisin 1700-luvulta ja alunperin Koiviston kirkosta. Koivisto-säätiön edustajat luovuttivat sen 60-luvulla Haminan kirkon suojiin. Kirkon vanhin esine on kuitenkin vuoden 1703 Raamattu.

Kirkon peräseinällä on marmoritaulu, johon on kirjoitettu Tanskan konsulin J.S. Ignatiuksen testamentti vuodelta 1837.