Sukellusharrastajasta meripelastajaksi
Kotkassa syntynyt Tapani Tiitinen innostui sukunsa ensimmäisenä edustajana merestä ja jo nuorena sukellusharrastuksesta. Huippuhetkiä oli päästä sukeltamaan Kotkan edustalle Ruotsinsalmen taisteluissa 1790-luvulla uponneisiin hylkyihin ja jopa maailmankuuluun St. Nikolai -fregattiin.
– St. Nikolaihin pääsin tutustumaan museon tutkijoiden mukana sukellusleirillä 1980-luvulla. Kansirakenteet olivat hyvin näkyvissä ja sukelsimme myös laivan keittiössä.
St. Nikolai oli Venäjän keisarikunnan soutufregatti, jossa oli sekä purjeita että airopareja. Laivan upposi Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa heinäkuussa 1790 ja löydettiin vuonna 1948. Meren pohjassa edelleen olevaa hylkyä on tutkittu useilla vuosikymmenillä ja viimeksi Merikeskus Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn yhteydessä. Näyttelyn interaktiivisen sukellusseinän avulla kuka vain pääsee kurkistamaan St. Nikolain hylkyyn ja tutustumaan sieltä löytyneisiin 3D -mallinnettuihin esineisiin. Sukeltaminen hylyn ympärillä on nykyään luvanvaraista.

Tiitinen seisoo ylvään SAR-veneen kannella. Kansainvälinen lyhenne SAR tulee englannin kielen sanoista search and rescue, etsiä ja pelastaa. Alus on otettu käyttöön vuonna 2009.
– Alus edustaa kehittyneintä Itämerellä käytössä olevaa pelastusalusten tekniikkaa. Tällä voi liikkua koko Itämerellä kaikissa avovesikauden sääolosuhteissa ja tämä on suunniteltu ympärikääntyväksi.
Tiitisen äänessä on ylpeyttä, ja syystä. Vastaavanlaisen huippuveneen ruoriin ei kovin moni pääse koskaan. Tiitiselle ja muille Kotkan Meripelastusyhdistys ry:n aktiiville vene on tuttu. Se on avovesikaudella liikenteessä viikoittain.
Kotkan Meripelastusyhdistys perustettiin jo vuonna 1957. Tiitinen on ollut mukana yli 40 vuotta. Hän oli toiminut yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana vuoteen 2020 saakka. Toimii edelleen yhdistyksen alusten miehistön jäsenenä
– Jäseniä yhdistyksellä on kuutisen sataa, joista 20-25 aktiiveja. Etenkin nuoria jäseniä kaipaamme mukaan.
Veneily- tai muitakaan perustaitoja ei meripelastusharrastuksessa tarvita, tärkeintä on merihenkisyys ja aito auttamishalu. Yhdistys ja Meripelastusseura kurssittaa ja opettaa jäsenensä.

– Ihmisillä on nykyään hyvät veneilytaidot, mutta joskus perusasiatkin unohtuvat; venettä pitää osata ajaa myös ilman navigaattoria. Tähystyksestä on huolehdittava koko ajan, pelastusliivit on oltava päällä kaikilla koko ajan ja on hyvä kertoa kotijoukoille mihin menee ja milloin tulee, Tiitinen summaa.
Hän palaa SAR-veneen teknisiin ominaisuuksiin: huippunopeus on jopa 40 solmua tunnissa, navigointi- ja viestiliikennevarustus on huippuluokkaa, samoin sammutus- ja pelastusvarustus.
– Onhan tämä kalustomme varsin kiehtovaa, Tiitinen myhäilee.
Vapaaehtoiseen meripelastukseen mies jäi niin pahasti koukkuun, että luopui omasta veneestä, koska sille ei enää jäänyt aikaa.

Varaa matkallesi elämyksiä verkkokaupastamme
Tutustu alueen nähtävyyksiin ja aktiviteetteihin
Tutustu alueen majoitustarjontaan
Lue muita Paikallista voimaa -sarjan artikkeleitamme
