Pianotaiteilijan sydän sykkii Uuno Klamin musiikille

Kotkalainen pianotaiteilija Esa Ylönen vietti lapsuuden kesät Virolahdella samoissa maisemissa, jonka luonto oli innoittanut säveltäjä Uuno Klamia. Ylönen kiinnostui Klamista jo nuoruudessaan. Nyt hän vaalii Klamin perintöä ja jäljittää Klamin kadonneita nuotteja.

Meri kimmeltää auringossa, kesäkukat ponnistavat kohti valoa rantakallion uurteista, äänekkäät merilinnut liitävät sinisellä taivaalla… Tämäntyyppistä maisemaa Virolahdella syntynyt ja kesiä viettänyt Uuno Klami (1900-1961) kuvaili maailman kauneimmaksi saaristoksi.

– Olen Klamin kanssa samaa mieltä. Klamilan halki vievä vanha Viipurin Kauppatie on minun mökkitieni. Uskon, että tunnelma on edelleen samanlainen kuin Klamin elinaikana, pianotaiteilija Esa Ylönen sanoo.

Ylösen päätyö on Kotkan seudun musiikkiopiston säestystoimenhaltijana. Lisäksi hän sovittaa ja säveltää, opettaa pianonsoittoa ja konsertoi ahkerasti Suomessa ja maailmalla. Hän soittaa myös urkuja.

– Kiinnostuin meren innoittaman Klamin musiikin hienosta ranskalaisesta värityksestä sekä kyvystä yhdistää musiikissa suomalaisia ja eurooppalaisia piirteitä. Jo lapsena Pyötsaaren mökillä ajattelin, että on mielenkiintoista, että aivan mökkimme läheltä on kotoisin sellainen huippusäveltäjä, Ylönen kertoo.

Hän kasvoi musiikin maailmaan vanhempiensa kirkkokuoroharrastuksen myötä.

– Konttasin lattioilla kun kuoro harjoitteli ja kuulin musiikkia, pianonsoiton aloitin 9-vuotiaana musiikkiopistossa.

Ylönen iloitsee Suomen musiikkiopistojärjestelmästä, joka onkin maailman parhaita. Klamin nuoruudessa tilanne oli toinen.

 –  Klami käveli lapsena kuusi kilometriä Harjun oppilaitokseen harjoitellakseen professori Huugo Niinivaaran omistamalla paikkakunnan ainoalla pianolla, Ylönen kertoo.

Harjun oppilaitoksessa vaalitaan edelleen säveltäjämestarin muistoa. Harjun hovissa on esillä restauroitu Klamin pronssipää ja siellä järjestetään Kaakon Kamarimusiikki -juhlia, seuraavaksi 6.-10.7.2021.

Ylönen kuuluu Klami-viisikkoon, joka tekee myös varsinaista salapoliisityötä etsiessään Klamin kadonneita käsikirjoituksia. Monet Klamin sävellyksistä ovat edelleen kadoksissa.

 – Klamin käsikirjoituksia on löytynyt niin Helsingin kaupunginorkesterin kuin Suomen Kansallisteatterinkin arkistoista. Kesällä 2020 löytyi Virolahden kotiseutumuseosta Klamin käsikirjoituskopio Olympia-hymnistä, Ylönen kertoo.

Hän on toimittanut nuottikirjoja Klamin sävellyksistä.

Vuonna 2020 vietettiin Uuno Klamin syntymän 120-vuotisjuhlaa. Sen kunniaksi julkaistiin Uuno Klami -ensemblen ensilevy Klamin kamarimusiikkiteoksista.

Ylönen toimii aktiivisesti vuonna 1987 perustetussa Uuno Klami -seurassa, jonka puheenjohtajan tehtävistä hän siirtyi varapuheenjohtajaksi viime syyskuussa.

– Koen tärkeänä pitää yllä ja lisätä Klamin musiikin tunnettavuutta. Hän oli ainutlaatuinen säveltäjä ja muusikko. Klamin musiikissa on myös huumoria; riitasointuja ja hallittuja vääriä säveliä.

Klamin synnyinseudulla Virolahdella Ylönen suosittelee kävelemään Uuno Klamista nimensä saaneen Klamilan kylän raittia, etenkin Uuno Klamin tietä. Klamilan kirkon edessä on Uuno Klamin patsas.

 – Siellä kävellessä voi aistia Klamin lapsuuden ja nuoruuden maisemia. Mereltä käsin maisemia voi ihailla Merisetin risteilyillä tai omalla veneellä.

Varaa matkallesi elämyksiä verkkokaupastamme

Tutustu alueen nähtävyyksiin ja aktiviteetteihin

Tutustu alueen ravintoloihin

Tutustu alueen tapahtumiin

Tutustu alueen majoitustarjontaan

Lue muita Paikallista voimaa -sarjan artikkeleitamme