Kreivi tavattavissa – Malmgårdin isännän voi kohdata niin pellolla kuin kartanopuodissa

Henrik Creutz on hoitanut vuodesta 2007 Malmgårdin sukutilaa, joka on ollut saman perheen omistuksessa yli 400 vuotta. Yksityiskodin ovet avataan matkailijoille Henrik Creutzin vetämillä linnakierroksilla.

Malmgårdissa yhdistyvät ruoka, matkailu ja kulttuuri.

– Luomuviljely ja muinaisviljat kuten yksijyvä, emmer ja speltti ovat maanviljelyksemme ydin ja pääosassa kartanopuotimme valikoimissa. Loviisassa sijaitseva Malmgård on Suomen ainoa panimo, joka tekee olutta muinaisvilja emmeristä, Henrik Creutz kertoo.

Creutz kuuluu yhteen Suomen kolmesta aatelisesta kreivisuvuista.

– Suomessa titteleillä ei ole merkitystä enkä käytä kreivi -titteliä vaikka toki olen ylpeä sukuni esi-isistä ja heidän saavutuksistaan, Creutz sanoo.

Hänet voi nähdä yhtä hyvin traktorin ratissa kuin kartanopuodissa esiliina päällä esittelemässä tuotteita tai pitämässä olutmaistiaisia.

– Kerron puodissa kävijöille raaka-aineista ja tuotteistamme sekä niiden takana olevista tarinoista. Tapaan mielelläni asiakkaitamme myös reko-lähiruokarenkaissa.

Malmgårdin kartanon puoti on avoinna ympäri vuoden. Kartanopuodissa toimii myös pieni kesäkahvila. Tuotteita voi ostaa myös verkkokaupasta. Malmgårdin linna ottaa vastaan matkailijoita linnakierroksille vain kesäaikaan ennalta sovitun aikataulun mukaisesti.

– Malmgårdin linna on yksityinen koti, jossa asutaan, ei museo. Päätimme avata kotimme, koska historia kiinnostaa ihmisiä ja haluamme näyttää ainutlaatuisen kokonaisuuden, Creutz sanoo.

Hänelle on tärkeää olla itse oppaana jokaisella linnakierroksella.

– Kierroksella nähdään iso osa talosta. Kerron talon historiasta ja esi-isistäni, joista muuta paitsi ei vielä vanhempiani on ikuistettu muotokuviin linnan seinille.

Tiilistä muurattu kaksikerroksinen linna on rakennettu 1880-luvulla uusrenessanssityyliin.  Neliöitä linnassa on 3000, huoneita yhtä monta kuin viikkoja vuodessa ja ikkunoita yhtä paljon kuin vuodessa päiviä.

Linnassa on luonnollisestikin paljon arvokkaita antiikkiesineitä ja -huonekaluja. Henrik Creutz löytää ”aarteita” ensisijaisesti linnan konttorin kätköistä.

– Esi-isien paperille kirjoittamat arkiset asiat ovat minulle arvokkaita. Jokin aika sitten sain tuttavaltani paperin, joka oli hänelle arvoton mutta minulle kallis koska näin opin tuntemaan vanhoja sukupolvia, Creutz kertoo.

Hänen tuttavansa oli vanhoja papereita järjestellessään löytänyt Malmgårdin linnassa 120 vuotta sitten muotokuvia maalanneen Dora Wahlroosin ylös kirjaamia reseptejä.

Reseptin mukaan syntyi Malmgårdin uutuustuote, kreivitär Hortensen ruiskakku. Kreivitär Hortense eli ja asui Malmgårdin linnassa 1859–1954.

– On hienoa löytää arjen taso sukupolvien takaa ja huomata, että esivanhemmillani on ollut samoja arjen haasteita kuin meillä nykyäänkin, Creutz sanoo.

Tämä artikkeli on osa toimittaja ja valokuvaaja Päivi Arvosen kirjoittamaa – ja osin myös kuvaamaa – Paikallista voimaa -sarjaa, joka esittelee kaakkoissuomalaisia osaajia. Lue sarjan muut artikkelit täältä: