Haminan ortodoksikirkko kiehtoi jo lapsena pappi Jukka Jauhiaista

Jukka Jauhiainen asui lapsuutensa Haminan pyöreän ortodoksikirkon naapurustossa ja pujahti sisään katsomaan kiehtovia kirkonmenoja. Eläkeiän kynnyksellä hänestä tuli ortodoksi ja pappi.

Isä Jukka, kuten ortodoksit pappia kutsuvat, tuntee Haminan pyöreän ympyräkaupungin ytimessä sijaitsevan ortodoksikirkon perusteellisesti. Hän ehti tehdä pitkän kierroksen Suomessa ja työurallaan Suomen Puolustusvoimien palveluksessa ennen kuin pyöreästä kirkosta tuli tuttu.  Vuonna 1837 käyttöön vihitty kirkko on muodoltaan harvinainen, pyöreitä rotunda -kirkkoja on maailmallakin vain muutamia.

– Lapsena pujahdin kirkon ovista katsomaan kiehtovia palveluksia. Vuonna 2000 palasin kirkkoon, seisoin jälleen oven suussa ja katsoin kiinnostuneena.

– Minua pyydettiin ponomariksi eli papin apulaiseksi ja minulle suositeltiin ortodoksisen teologian opintoja.

Isä Jukka opiskeli niin Valamon luostarissa kuin Joensuun avoimessa yliopistossa. Vuonna 2008 hänet vihittiin diakoniksi ja vuonna 2012 papiksi.

Puolustusvoimain palveluksessa isä Jukka työskenteli opistoupseerin tehtävissä ja jäi eläkkeelle Haminan Reserviupseerikoulun henkilöstöpäällikön tehtävistä. Eläkkeelle siirtymisensä jälkeen hän työskenteli osa-aikaisena ja palkkiotoimisena sotilaspappia Karjalan prikaatissa. Nyt hän tekee tarvittaessa papin töitä Haminan ortodoksisessa seurakunnassa.

Haminan ympyräasemakaavaisen kaupungin ytimessä, Raatihuoneentorin laidalla sijaitseva Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin ortodoksikirkko liittyy monella tavalla Haminan ortodoksiseen ja venäläiseen historiaan.

– Jo 280 vuotta sitten alkanut perinne jatkuu edelleen, Nyt seurakuntaan kuuluu paljon sekä Haminan vanhojen venäläistaustaisten ortodoksisukujen edustajia että uudempia venäläisiä maahanmuuttajia, isä Jukka kertoo.

Yksi merkittävimmistä Haminan ortodoksikirkon historiaan liittyvistä Haminan venäläistaustaisista suvuista on Aladidin suku. Haminaan 14-vuotiaana huutolaispoikana vuonna 1848 saapunut Konstantin Aladin eteni nopeasti taitavaksi kauppiaaksi, joka sai kauppaneuvoksen arvon ja jota pidettiin Haminan rikkaimpana miehenä. Aladinin suku oli tärkeä kirkon ja seurakuntalaisten tukija.

– Kirkossa on pyhäinjäännöksenä Aladinin suvun vieraana Haminassa olleen Pyhä Johannes Krondstadilaisen violetin jumalanpalveluspuvun hihat, jotka hän unohti kirkkoon jumalanpalvelusta pitäessään, isä Jukka kertoo.

Pyhä Johannes Krondstadilainen on ikuistettuna Aladinin suvun keskellä valokuvaan, joka on Raatihuoneentorin toisella laidalla sijaitsevan Huovilan kahvilakonditorian seinällä.

Pyhä Johannes Krondstadilaisen ikonin vieressä on arkkienkeli Mikaelia esittävä ikoni, joka on lahja Aladinin suvulta.

– Ikoni lahjoitettiin aikanaan hopeahääpäivälahjaksi Konstantin Aladinille ja hänen vaimolleen Annalle vuonna 1881. Ikonin peri heidän tyttärensä Vera Jeffremov, joka lahjoitti ikonin kirkolle vähän ennen kuolemaansa vuonna 1965, isä Jukka kertoo.

Syynä lahjoitukselle kerrotaan olleen se, ettei Vera Jeffremov enää sokeuduttuaan kyennyt nauttimaan ikonista.

– Piispallisessa palveluksessa ikoni haettiin Tanelinkulmasta ja tuotiin ristisaatossa kirkkoon. Kirkonkellot soivat ja kun niiden soitto lakkasi, Vera tiesi, että ikoni on saapunut kotiin ja asetettu paikalleen, jossa se on ollut siitä asti, Isä Jukka kertoo.

Isä Jukka on perehtynyt kirkon, seurakunnan ja vanhojen haminalaisten sukujen historiaan suurella innolla.

– On hienoa, että eri puolilta löytyy paljon kirjallista historiallista materiaalia.

Haminaa isä Jukka pitää ihanteellisena pikkukaupunkina. – Hamina on merikaupunki ja kesäkaupunki. Etenkin Tervasaari, joka on kaupunkilaisten olohuone, on yksi suosikkipaikoistani juuri valmistuneen Ålannin puiston lisäksi.

Tämä artikkeli on osa toimittaja ja valokuvaaja Päivi Arvosen kirjoittamaa – ja osin myös kuvaamaa – Paikallista voimaa -sarjaa, joka esittelee kaakkoissuomalaisia osaajia. Lue sarjan muut artikkelit täältä: