Mobile Menu

Pitkä kuuma kesä

Pitkäthiekat Hamina

Suolaa huulilla ja varpaat syvällä hiekassa. Eteeni avautui isoin hiekkaranta minkä olin koskaan nähnyt ja vettä silmänkantamattomiin. Olin ensimmäistä kertaa meren rannalla!

Meri tuntui jotenkin oudolta verrattuna järviin, oli helppo kellua ja suussa maistui suolalta. Miten vesi voi maistua suolalta, muistan miettineeni. Se tunne oli outo, koska aikaisemmin olimme käyneet uimassa pelkästään järvissä. Rannan hiekka oli niin polttavaa, että minun piti kiireesti juosta suoraan mereen. Vesi oli kirkasta ja ihanan lämmintä, olivathan kesätkin kuumia 90-luvulla. Astelin hitaasti eteenpäin, sillä äiti oli sanonut, että niin kauas saa mennä, kun varpaat ylettää hiekkaan. Kun alkoi tuntua, että nyt ollaan tarpeeksi pitkällä, muistan kääntyneeni ympäri ja katsoneeni kohti rantaa. Äiti näytti kaukaiselta, pieneltä pisteeltä ja tuntui kuin olisin kävellyt kilometrin. Kaikki tuntui silloin suuremmalta.

Rannan läheisyydessä sijaitsi pieni kahvila kallion huipulla. Päivässä oli aina parasta, kun sai hakea vastapaistetun munkkipossun ja mutustella sitä puiden katveissa. Makean sokerin ja suolaisen veden yhdistelmä tuntui vielä jännittävämmältä!  

Nyt aikuisena olen käynyt samaisella rannalla useita kertoja joka vuosi ja siitä on muodostunut lempipaikkani. Pitkäthiekat Vilniemellä, Haminassa tarjoaa edelleen sen saman elämyksen kuin lapsena. Hiekka on edelleen polttavaa ja merivesi suolaista! Pitkillähiekoilla rantaviivaa on ainakin 100 metriä ja melkein saman verran saa edelleen kävellä matalassa rantavedessä ennen kuin pohja häviää jalkojen alta. Mäntymetsän läpi käveltäessä tulee edelleen sama tunne kuin lapsena; kuin saapuisi etelänlomalle, ja sitähän se onkin!

Mahtavaa kesää kaikille!

Marianne

P.S. Varmistathan uimarantojen ajankohtaiset levätilanteet kaupunkien tiedotteista: Hamina, Kotka, Pyhtää , Virolahti ja Miehikkälä