Mobile Menu

Miten jää murretaan?

Tarmo jäänmurtaja Hanna Nieminen

Pahoittelen jos otsikko johti harhaan. Tämä juttu EI sisällä vinkkejä keskustelun aloittamiseen treffeillä tai kassajonossa. Sen sijaan aiheena on jäänmurtaja Tarmo. 

Kotkan Kantasatamassa, Merikeskus Vellamon vieressä sijaitsee vastikään perusteellisen kunnostuksen läpikäynyt höyryjäänmurtaja Tarmo. Vuonna 1907 Iso-Britanniassa rakennettu Tarmo edusti aikansa uusinta uutta: se rakennettiin amerikkalaistyyliin, ja siinä oli sähköt alusta saakka. Tarmossa on sekä kaksi moottoria että kaksi potkuria – yksi keulassa ja yksi perässä.

Tarmon pääasiallinen tehtävä oli avustaa talvimerenkulussa. Kovimpina talvina 1940- ja 1950-luvuilla Tarmo oli liikkeellä jopa 10 000 meripeninkulmaa ja avusti jopa 450 alusta.
Tarmo on ollut mukana monissa Suomen historian käänteissä. Sisällissodan aikana maaliskuussa 1918 Tarmo kuljetti silloisen senaatin puheenjohtajan, tulevan Suomen valtionhoitajan ja myöhemmin maamme 3. presidentin P.E. Svinhufvudin Helsingistä Tallinnaan. Helmikuussa 1919 kenraali Mannerheim matkusti valtiovierailulle Ruotsiin Tarmon kyydillä.

Tarmon dramaattisin ja traagisin hetki koitti tammikuussa 1940. Talvisodan aikana osana Suomen merivoimia palvellut Tarmo oli juuri palannut sotilastehtävältä – operaatio Somerin valtaukselta – Kotkan satamaan. Miehistö oli asettumassa syömään, kun venäläinen pommikone tulitti Tarmo keulaa ja räjähdys kansien välissä aiheutti suuren tulipalon. Pommituksessa ja siitä seuranneessa tulipalossa menehtyi 39 miestä ja haavoittui 13. Pimeän turvin Tarmo ajettiin Helsinkiin korjattavaksi.

Tarmo jatkoi talviliikenteen jäänmurto- ja avustustehtävissä aina vuoteen 1970 asti. 1990-luvun alussa Tarmo restauroitiin, ja se avautui museona toukokuussa 1992. Kaudella 2016-2017 Tarmoa peruskorjattiin Suomenlinnan telakalla ja se palasi Kotkan Kantasatamaan heinäkuussa. Tarmolla voi vierailla 3.9. asti. Aukioloajat ja lisätiedot löytyvät Merikeskus Vellamon sivuilta

Ja vastauksena otsikon kysymykseen, miten sitä jäätä murretaan:
Jäänmurtajan terävä keula nousee jään päälle ja sen paino murtaa jään (jäänmurtaja ei siis puske jään sisään kuten voisi erehtyä luulemaan). Keulapotkuri pyörii ja luo jään alle tyhjiön, jolloin jää murtuu helpommin. Samalla keulapotkuri ”putsaa” väylää jäämurskasta. Tarmo pystyi aikanaan murtamaan jopa 80 senttimetrin paksuista jäätä.

Tarmo numeroina:

Pituus 67,1 m
Leveys 14,3 m
Uppoama 2 300 tonnia
Koneteho 3850 ihv
Miehistö 41-46

Jutun tietolähteinä on käytetty Suomen Merimuseon Tarmo-esitettä ja verkkosivuja. Erityiskiitos kaikesta arvokkaasta tiedosta ja mielenkiintoisesta opastuksesta Kymenlaakson museon tutkija Vilma Lempiäiselle! Kirjoittaja ottaa kaiken vastuun mikäli tekstissä esiintyy asiavirheitä.  

- Hanna 

Kirjoittaja toimii Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiössä viestintäjohtajana. 


Jäänmurtaja Tarmo Hanna Nieminen
 

Jäänmutraja Tarmo Hanna Nieminen
  

Jäänmurtaja Tarmo Hanna Nieminen