Mobile Menu

Kymijoki – rajan, rakkauden ja elämysten virta

  • Kymijoki 1200 x 800
Historiaa huokuva Kymijoki kutsuu nyt kalastajia, koskenlaskijoita ja luonnonystäviä.

Kun metsästäjän pyssy pamahti Venäjän puolella, putosi pyy siipirikkona Ruotsin puolelle.

Vuolas Kymijoki oli Ruotsin ja Venäjän rajajokena lähes 70 vuoden ajan, Hattujen sodan päätteeksi solmitusta Turun rauhasta (1743) aina Haminan rauhaan (1809) saakka. Eteläpäässä raja kulki Kymijoen läntisintä Ahvenkosken haaraa pitkin. Niinpä Pyhtää jakautui kahtia: itärannalle jäi Pyhtää ja länsirantaa alettiin kutsua Ruotsinpyhtääksi.


RAKKAUS YLITTI RAJAN JA JOEN

Periaatteessa rajan ylitys vaati passia ja erityistä lupaa, mutta ihmiset ylittivät jokea lähes entiseen malliin. He halusivat tavata sakonkin uhalla sukulaisiaan ja ystäviään joen toisella puolella ja käydä joskus laitontakin kauppaa.

Rakkauskin ylitti rajan ja joen. Monet kaipaavat katseet kohdistuivat joelle, joka oli tehnyt tapaamiset entistä hankalimmiksi. Silti avioliittoja eri puolilta jokea tulevien rakastavaisten välillä solmittiin niin kuin aina ennenkin. Venäläiset upseereidenkin kerrotaan kyläilleen Ruotsin puolella virkaveljiensä luona, ja seurauksena oli silloin tällöin aviottomia lapsiakin.

Langinkoski, Kotka


KUNINKAALLISTA SISARUSRAKKAUTTA AHVENKOSKEN KARTANOSSA

Ahvenkosken kartanossa koettiin myös ainutlaatuista sisarusrakkautta. Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf ja puolisonsa Fredrika saapuivat kartanoon kesällä 1802, yli 230 hevosen vetämän ajoneuvokolonnan saattelemina. He tapasivat siellä kuningattaren sisaren, keisarinna Elisabetin, Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan Aleksanteri I:n nuoren puolison. Sisarukset olivat edellisen kerran nähneet toisensa lapsina isänsä hovissa Badenissa, ja nyt he nauttivat yhdessäolostaan kartanon puistossa ja tiluksilla. Heidän kerrotaan olleen hyvin ystävällisiä kartanon alustalaisia kohtaan.


LOHENVONKALE, MELONTAREISSU VAI KOSKENLASKUA?

Tänä päivänä Kymijoki tarjoaa mahdollisuuden monenlaiseen virkistymiseen. Komea lohen, kirjolohen tai taimenen vonkale kruunaa uistin- tai perhokalastajan reissun. Suosittu kalastuspaikka on Siikakosken kalastusalue, jossa jo munkit 1700-luvulla saivat huimia saaliita.

Koskenlasku on hauskaa ja jännittävää, ja sen ohessa voi kokeilla koskiuintia. Melojalle joki tarjoaa luonnon kauneutta ja hyviä reittejä. Asiantunteva opas auttaa ja neuvoo, ja ruokailu nokikahveineen luonnon keskellä, hiljentyminen virtaavan veden äärellä sekä saunominen ovat nekin osa elämysten päivää.

Kaikkea tätä tarjoavat Kymijoen alajuoksun koskimatkailuun erikoistuneet yritykset, ja erilaisia vaihtoehtoja on jokaiseen makuun.

Mutta Kymijoki on aina ollut myös rakkauden ja romantiikan joki. Monet suudelmat ja kihlat vaihdetaan edelleen vaikkapa Siikakosken rantakalliolla, kosken komeasti kuohuessa.

Kalastajia Kymijoella

 

Lue lisää Kymijoesta

 

Teksti: Ulla-Maija Sievinen/Sydänsyksy 2018 -lehti