Mobile Menu

Kotkan kansallisesta kaupunkipuistosta löydät kaikkea

Kotkan kansallinen kaupunkipuisto on monipuolinen yhdistelmä luontoa, puistoarkkitehtuuria, historiaa ja rakennuskulttuuria. Se yhdistää kaupungin merkittävät kohteet yhtenäiseksi verkostoksi, jota pitkin on helppo kulkea niin ajassa kuin maisemassa. Monipuolisten puistojen lisäksi löytyy kaupunkipuistosta muitakin helmiä: Kotkalainen kaupunkikulttuuri arkkitehtuurikohteineenhistoriallisia linnoitusrakennelmia, Karhulan tehdasmiljööt, Alvar Aallon Sunila ja Kymijoen haarojen luonnonympäristöä.

Kotka on tunnettu puistoistaan

Meren läheisyys, monilukuiset hyvin hoidetut puistot ja viheralueet tekevät Kotkan keskustasta ehdottomasti tutustumisen arvoisen. Lukuisat veistokset johdattavat kulkijaa ja puistot hurmaavat vehreydellään ja merellisyydellään.

Vain noin viiden kilometrin kävelyllä tavoitat nämä puistokohteet: Sapokan Vesipuisto, Katariinan Meripuisto, Sibeliuksenpuisto, Isopuisto, Veistospromenadi, Palotorninvuoren puisto, Yrttipuutarha Redutti, Fuksinpuisto ja Toivo Pekkasen puisto. Jokipuisto on puistoista uusin ja sen löydät Karhulasta, joen varrelta. Lue lisää puistoista täältä.

Reipasta menoa kotkalaisittain

Puistojen kiertelyn lomassa kannattaa tutustua Kotkan värikkääseen kaupunkikulttuuriin ja syödä vaikkapa posso kauppatorilla. Posso on paikallinen, omenahillolla täytetty, ohut ja rapea versio munkkipossusta.

Kotkalaiseen elämäntapaan kuuluu olennaisesti myös veneily kesäisin. Kansallinen kaupunkipuisto on suurelta osaltaan myös merialueita ja alueella sijaitsee luonnonkaunis Lehmäsaari sekä linnoitussaaret Varissaari ja Kukouri. Saariin tutustuaksesi et tarvitse omaa venettä: Sapokasta pääset tuurilla, eli vuoroliikennealuksella vierailemaan saarilla. Tutustu tarkemmin saariistoon tästä.

Linnoitukset kertovat sotaisasta historiasta

Kansallisen kaupunkipuiston alueet ovat menneisyydessä olleet suurvaltojen taistelujen näyttämönä. Tiesitkö, että Pohjoismaiden suurin meritaistelu, eli Ruotsinsalmen toinen meritaistelu käytiin 1790 Kotkan edustalla? 1700-luvun Ruotsin ja Venäjän välisistä meritaisteluista on edelleen lukuisia hylkyjä sukeltajien löydettävänä.

Ruotsinsalmen linnoitusjärjestelmään voit tutustua kaupunkipuistossa. Entisöityjä linnoitusmuureja ja rakennelmia löydät mm. Katariinan Meripuistosta (Fort Katarina), Varissaaresta (Fort Elisabeth) ja Kukourin saarella (Fort Slava, kuvassa yllä). Merilinnoitus muodosti yhdessä Kyminlinnan kanssa kaksoislinnoituksen jonka tarkoitus oli toimia silloisen Ruotsin puolella sijaitsevien Loviisan Svartholman ja Helsingin Suomenlinnan (Sveaborg) vastapainona.

Kaupunki kasvuun teollisuuden myötä

Kaupungin - kuten me sen tänä päivänä tunnemme - syntyyn on liittynyt olennaisesti puutavaran uitto ja satamatoiminta sekä tietysti teollisuus. Teollisuuden tuleminen on muokannut koko kaupunkia mutta erityisesti Karhulaa. Teollisuuden myötä kasvava väkiluku tarvitsi nopeasti uusia asuntoja. Alvar Aalto palkattiinkin suunnittelemaan uusi asuinalue Sunilaan. Uusiin moderneihin asuntoihin tuli Alvarin ylpeyden aiheeksi sekä keskuslämmitys että wc:t.

Ainutlaatuista luontoa kaupunkialueella

Rakennetun ympäristön lisäksi kaupungin halki kulkee myös valjastamatonta luontoa koskien muodossa. Kymijoen kosket ovat suojeltuja mutta niissä voi sekä meloa että kalastaa. Kaunis luonto ja lohirikkaat kosket houkuttelivat aikoinaan myös Venäjän keisari Aleksanteri III seudulle. Hänelle rakennettiinkin Langinkoskelle kalastusmaja jossa hän vietti perheensä kanssa kesäpäiviä. Kalastusmaja toimii nykyään museona jossa voi tutustua sekä keisarilliseen kesänviettotapaan että ympäröivään koskiluontoon.

Kansallinen kaupunkipuisto - faktaa

Suomen seitsemäs kansallinen kaupunkipuisto perustettiin juhlallisin menoin Kotkaan 29.9.2014 historiallisissa Langinkosken keisarillisen kalastusmajan maisemissa.

Suomen maankäyttö- ja rakennuslaissa kansallinen kaupunkipuisto määritellään kaupunkiympäristössä sijaitsevaksi arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden laajaksi kokonaisuudeksi. Kaupunkipuisto voidaan perustaa kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. 

 

Teksti: Patricia Broas / Kaavoitusarkkitehti, Kotkan kaupunki
Kuvat: Kotkan kaupungin kuvapankki