Mobile Menu

Juhlia, unelmia ja yllätyksiä meren äärellä Kotkassa

  • Santalahti Resortin luolasauna
Leena katsoi ympärilleen pöllämystyneenä. Perjantaiaamuna lapset olivat sitoneet Leenan silmille huivin, ja Hannes oli taluttanut hänet autoon. Samaan aikaan Jussi luotsasi koko talven puurtanutta tiimiään brainstormingiin ennen vapaa-aikaa. Tästä tulisi hyvä päivä.

Leena kyllä aavisti jotain, vaikka hän oli sanonut kaikille, ettei aio viettää 50-vuotispäiviään. Lapset olivat saapuneet illalla opiskelupaikkakunniltaan kotiin. Nyt hänet oli ajelutettu ehkä tunnin päähän kotoa ja talutettu varovasti pitkin kenkien alla rapisevaa hiekkapolkua. Oven avauduttua vastassa oli uuden rakennuksen tuoksu. Joku uusi mökki, hän ehti ajatella, kunnes lapset ottivat huivin hänen silmiltään.

Leena istahti samettiselle, smaragdinvärisenä hohtavalle divaanille. Hänen silmiensä eteen avautui valtava olohuone, jossa oli upea takka. Kuinka hieno tiiliseinä, Leena ajatteli ihmeissään katsellessaan ympärilleen.

Avaran huoneen toisella puolella Leena näki unelmiensa keittiön. Sen edestä nousivat mustat, metalliset portaat toiseen kerrokseen, jossa oli rivi ovia. Tämä on joku hotelli, Leena ajatteli, mutta ei kuitenkaan...sitten hän katsahti selkänsä taakse, ikkunasta ulos. Mikä maisema! Korkeista ikkunoista näkyi mäntymetsää ja rantaa. Niiden takana avautui aava meri saarineen. ”Missä me oikein ollaan? Ette ole tosissanne!”, Leena sai huokaistua. ”Hyvää synttäriviikonloppua äiti! Tämä on Villa Aava, ja me nautitaan täällä koko viikonloppu!”, jo aikuiset lapset hihkuivat innoissaan.

Villa Aava, Santalahti Resort

 

Ylellinen lounas Aavan terassilla

Samalla Leena huomasi hovimestarin, joka oli seissyt hieman sivummalla. Hovimestari nosti samppanjapullon jäistä, avasi sen ja kaatoi seurueelle lasit kuohuvaa. Sitten hän asetti sohvapöydälle pienen tarjottimen.

”Onnittelut ja tervetuloa Santalahti Resortiin. Olemme täällä teitä varten. Tässä ensin hieman paikallista, käsintehtyä fudgea. Aivan kohta tarjoilemme lounaan Aavan terassilla. Sen jälkeen teillä on aikaa rentoutua ja tutustua Santalahteen – käydä vaikka minigolfaamassa tai ottaa aurinkoa rannalla. Onkin aivan valtavan ihana päivä!”

Leena astelee Hanneksen ja lasten kanssa terassille. Oviaukon vaaleat verhot hulmuavat lempeässä merituulessa. Perhe istuutuu hohtavan valkoisin liinoin ja auringossa kimmeltävin aterimin katettuun pöytään. Hovimestari tarjoilee heille kauniit annokset raikasta salaattia, tuoretta parsaa ja herkullista paikallista juustoa. Tuoreen leivän tuoksu nostaa veden kielelle.

Perhe skoolaa raikkaalla roseeviinillä, ja lapset ojentavat Leenalle kirjekuoren. Kuoresta paljastuu seuraava yllätys: kierros Kotkan puistoissa ja illallinen Lonely Planetin Top Pic -mainitussa Ravintola Vaustissa.

”Nythän te hemmottelette minua ihan liikaa”, Leena sanoo liikutuksen kyyneleet silmissään.

Kohti merta ja kauneinta saarta

Jussi on tyytyväinen. Päivän ohjelma tulee olemaan mahtava, ja sen hänen tiiminsä on todella ansainnut. He ovat juuri päättäneet tehokkaan palaverin luksushuoneistossa, jonka sisustus on nappiin asti mietitty: aivan kuin he olisivat olleet keskellä poroerotusta meren rannan sijaan. Luksushuoneistoja olisi ollut tarjolla myös esimerkiksi Niitty- ja Metsä-teemaisina. Lapin ystävänä Jussi oli kuitenkin valinnut Tunturi-teemaisen huoneiston.

Tiimipalaverissa oli ollut tarjolla oikeaa brainfoodia: kotimaisia marjoja, tyrni-ananassmoothieta, pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä. Ihan parasta virtaa tulevaan tyky-päivään!

Kello lähenee puoltapäivää, joten tiimi lähtee hiljalleen kävelemään kohti läheistä Santalahden venesatamaa. Matkalla Jussi näkee, kuinka Santalahden työntekijöitä kävelee suurelle Lapin kodalle mukanaan höyryävä pata, kattaustarvikkeet ja kahvikuksat – joku toinen ryhmä herkuttelee kohta myös, Jussi ajattelee.

Satamassa heitä odottaa aalloilla keinuva valkoinen charter-vene. Henkilökunta pakkaa alukseen eväslaatikoita ja huurteisia juomakoreja. Lämmin ilma tuntuu mukavalta paljailla käsivarsilla.

”Tervetuloa Zazulle!”, aluksen kapteeni ja Santalahti Resortin isäntä Jukka huikkaa. ”Zazu on varsin merikelpoinen Targa-alus, jolla suuntaamme Kaunissaareen noin puolen tunnin päähän. Kaunissaaressa näette perinteisen kalastajakylän ja saatte nauttia piknikeväistä. Ravintola Vaustin tiimi on pakannut mukaan muun muassa mausteisia maalaiskanawrappeja. Palanpainikkeeksi on paikallisia oluita ja muita virvokkeita.” Jussin 10-henkinen tiimi huokailee ihastuksesta ja asettelee aurinkolaseja nenälleen.

Veneellä Kaunissaareen

 

VAU-elämyksiä Ravintola Vaustissa

Leena ei tiennyt miten päin olisi ollut, kun hän näki Aavan yläkerran makuuhuoneet. Aivan kuin hänet olisi tuotu New Yorkiin ja Keski-Eurooppaan yhtä aikaa – hän rakasti matkustamista, ja tämä miljöö totisesti korvasi ulkomaanmatkan.

Toivuttuaan yllätyksestä ja syötyään lounaan perhe oli kokeillut ehdotettua minigolfia Santalahden hiekkarannan lähellä. He olivat myös tehneet pienen pyöräretken sähköavusteisilla fatbikeilla, jotka näyttivät Leenan mielestä huvittavilta.

Iltapäivällä taksi saapui noutamaan perhettä ja kuljetti heidät kuuden kilometrin päähän Kotkan Sapokan Vesipuistoon. Sen ja Yrttipuutarha Redutin kauneus tekivät Leenaan vaikutuksen.

Redutista seurue käveli pienen matkan Kotkan keskustaan. Lehmusbulevardilla katujen kulmassa kohosi punatiilinen, poikkeuksellisen kaunis rakennus – konserttitalo, jonka yhteydessä heidän määränpäänsä Ravintola Vausti oli. ”Eliel Saarisen suunnittelema”, Hannes arkkitehtinä tiesi sanoa komeasta rakennuksesta.

Perhe astuu sisään ravintolan kutsuvaan aulaan. Viinibaarin sohvilla istuu iloisia ihmisiä nauttimassa alkuillasta ystävien kanssa. Vaimea puheensorina ja miellyttävä musiikki kantautuvat Leenan korviin. Leena tunnistaa Aavasta tutun hovimestarin, joka toivottaa heidät tervetulleeksi ja ohjaa seurueen salin kulmassa sijaitsevan pöydän ääreen.

”Melkoisen lupaavasti alkava ilta”, Leena pohtii, kun hovimestari avaa samppanjapullon sapelilla ja kaataa juoman tulppaaninmuotoisiin laseihin. Hovimestari suosittelee seurueelle keittiömestarin laatimaa Makujen matka -yllätysmenua. Menun sisältö olisi tosiaankin yllätys ja paljastuisi nauttijoilleen vasta illan edetessä.

Leena epäröi hetken. Hän ei tosiaankaan ollut tottunut sellaiseen, että tilaisi ruokaa tietämättä mitä saa. Viimein hän päättää uskaltautua. Hovimestari kiittää ja kehottaa heitä heittäytymään rohkeasti makujen vietäväksi.

Aina kun eteen ilmestyy uusi ruokalaji, hovimestari kertoo annoksesta ja kaataa samalla laseihin ruokalajille mietityn juoman. He nauttivat spelttirisottoa, tuoretta kuhaa, kotimaista karitsaa, alkukesän vihanneksia ja piimäpannacottaa. Tarjoilijan esittelemät viinit kuulostavat mielenkiintoisilta ja maistuvat täydellisiltä ruokalajien kanssa.

Jossain vaiheessa Leena huomaa seonneensa laskuissa. Menussa piti olla neljä ruokalajia, mutta tämä annos on kyllä jo viides tai kuudes? ”Keittiön tervehdys”, hovimestari hymyilee ja vinkkaa Leenalle silmää kaataessaan jälkiruokaviiniä pikariin.

Hovimestari kertoo, että Makujen matka -yllätysmenun voi nauttia Ravintola Vaustissa ilman ennakkovarausta. Menu vaihtuu sesongin raaka-aineiden mukaan jopa päivittäin. Jos perhe päättäisi tulla Vaustiin uudelleen kahden viikon päästä kokemaan yllätyksiä, tarjolla olisivat taas ihan uudet makuparit! Lisäksi toki ravintolan ruokalistalla on tilattavissa vaikka mitä maittavaa.

Ravintola Vausti, Kotka

 

Hetkiä meren äärellä luonnon rauhassa

Kun perhe palaa Santalahti Resortiin, Leena päättää kävellä pitkin rantaa Villa Aavalle asti, nauttien lämpimästä alkukesän yöstä. Pitkospuilta hän näkee, kuinka sorsapari ui tyynessä meren rannassa. Lintuja ei häiritse, vaikka läheisellä Takkatuvalla tuntuu olevan iloinen illanvietto käynnissä.

Luolasavusaunalta päin leijuu koivuvastan tuoksu. Leena näkee kokin kiikuttavan varvikon poikki ruokatarjottimia Takkatupaan. Santalahden emäntä Kati ja apulaiset kantavat serviettejä sekä salaatteja ja heilauttavat Leenalle kättään. Leena vilkuttaa hymyillen takaisin. Hän kaipasi saunan lämpöä – ja melkoisen upea sellainen häntä odottikin Villa Aavassa. 

Saunan jälkeen Leena astelee terassille ja hengittää syvään lempeänraikasta meri-ilmaa Hannekseen nojaillen. Sisällä hän istahtaa vielä divaanille ihaillen Aavaa. Sitten onkin ihanaa pujahtaa ylellisten lakanoiden väliin ja nähdä unta puutarhamatkoista.

Parhaat bileet luolasavusaunassa

Jussi myhäilee tyytyväisenä ja vihtoo työkaverin selkää koivuvastalla. Meriretki ja piknik olivat nappivalinta. Perillä Kaunissaaressa he olivat hoksanneet, että sinne voisi mennä toistekin ilman piknikeväitä: Kaunissaaren Majalta saa kuulemma legendaarista lohisoppaa.

Retken jälkeen vuorossa oli liikunnallisia osuuksia, koska – no, sellaisia pitää tyky-päivässä järjestää. Luontopolkuvisailun jälkeen he olivat nauttineet Lapin kodassa nuotiolla keitetyt nokipannukahvit ja paistaneet tikkupullia – ihan kuin partiossa joskus lapsena.

Kahvin jälkeen vuorossa oli vielä kiihkeä beach-volley -matsi. Ja viimein se, mitä Jussi oli eniten odottanut: Luolasaunamaailma. Koko tiimi oli ollut ihan että vau nähdessään luolan kätköissä lämpenevän savusaunan ja lämminvesialtaan, joista oli näköala merelle.

Santalahti Resort Kotka

 

Iltapalaa erähenkisessä takkatuvassa

Saunomisen jälkeen Jussin tiimi suuntasi kohti Takkatupaa, jossa luvassa oli rento illanvietto herkkujen äärellä. Tupa on koristeltu vehreillä mustikanvarvuilla ja takassa räiskyy tuli. Kokki apureineen kävelee varvikon poikki tuvalle ja alkaa asettaa tarjolle mitä erilaisempia herkkuja.

Kattaessaan noutopöytää keittiömestari kertoo, että Vaustin keittiössä ei haluta peittää raaka-aineiden omia, selkeitä makuja, vaan niitä halutaan korostaa. Tarjolle tulee kotimaisia ja paikallisia makuja meren, saariston ja joen innoittamana – tästä he olivat Jussin kanssa ennakkoon puhelimessa sopineet.

Pöytään ilmestyy Santalahdessa savustettua lohta, uuden sadon perunoita, voita, sipulia ja tilliä, raikkaita salaatteja ja valkosipulisilakkaa kokin luottoreseptin mukaan. Paikallinen sienestäjä on toimittanut Vaustiin alkukesän ensimmäiset löytönsä, joten kalan kanssa on tarjolla myös korvasienimuhennosta.

Kun henkilökunta on kattanut ruoat ja juomat ja poistunut paikalta antoisia hetkiä toivottaen, jatkaa Jussi tiiminsä kanssa iltaa. Pöytä notkuu herkkuja, tiimihenki on korkealla – tavoitteet saavutettu! Aamustakaan ei tarvitsisi huolehtia, koska henkilökunta on toimittanut aamiaistarvikkeita luksushuoneiston jääkaappiin.

Vatsa täynnä Jussi kuvittelee mielessään, miltähän Takkatupa ja Lapin kota näyttäisivät hämärtyvässä syysillassa tulen ja lyhtyjen valossa, kun se näyttää alkukesälläkin näin mukavalta. Hän painaa ajatuksen mieleen syksyn suunnitelmia varten.

Ravintola Vausti, Kotka

 

Lisää syntymäpäiväyllätyksiä

Ilta venähti saunomisineen ja jääkaapista vielä löytyneine hedelmävateineen pikkutunneille, joten aamulla Leena nukkui pitkään. Hän avasi silmänsä upeassa master bedroomissa ja mietti, onko tämä totta vai unta. Alakerrasta kuului vaimeaa kolinaa ja supinaa. Lapset varmaan, Leena ajatteli.

Hannes hymyili vieressä ja hoputti: nyt voisi kiertää jommankumman Santalahden luontopolun – merireitin tai metsäreitin. Lapset olivat Hanneksen mukaan heränneet ajoissa ja käyneet hakemassa sup-laudat välinevuokraamosta. Kerrankin oli tekemistä, joka sai nuoret ylös ajoissa.

Leena astui huoneesta käytävään.

”Yllätys!”, hihkui 30-henkinen sukulaisten ja ystävien joukko alhaalla ja kohotti Leenan kunniaksi raikkaan mimosan. Leena näki, kuinka henkilökunta alkoi kantaa sisälle hänen lempikukkiaan: tuoksuvia vaaleanpunaisia, valkoisia ja punaisia ruusuja. Näytti siltä, että hän saisi brunssin jälkeen luontopolulle seuraa.

Leenan nenään leijailee tuoreen kahvin tuoksu. Hän astelee portaat alas ja näkee, kun kokki nostaa Villa Aavan keittiön uunista aamiaispöytään kultaisena hehkuvia, rapeita croissantteja. Pöytään on katettu myös Leenan rakastamaa brie-juustoa, uunimunakasta ja paljon muuta. Miten söpöiltä jogurtti ja marjat näyttävätkään pienissä annoslaseissa! Kaiken kruununa pöytää komistaa alkukesän ensimmäisin mansikoin koristeltu syntymäpäiväkakku.

Ihanaa käydä valmiiseen brunssipöytään rakkaiden kanssa!

 

Teksti: Anita Heikkinen/Sydänkesä 2019 -lehti
Kuvat: Santalahti Resort ja Kotkanravintolat / Marko Laukkarinen