Mobile Menu

Marjo Rantala Carea kuva Kari Taimisto

Marjo Rantala löysi Kotkasta purjehtijan paratiisin

Oululaisen mielikuvat murenivat – Marjo Rantala löysi Kotkasta tehdaskaupungin sijaan purjehtijan paratiisin

Oululaislähtöinen ravitsemusterapeutti Marjo Rantala piti Kotkaa pelkkänä tehdaskaupunkina, mutta totuus olikin toisenlainen. Paikallinen murre tosin oli tuottaa alkuun vaikeuksia kolmilapsiselle perheelle.

Olet monien kotkalaisten tavoin kotoisin meren rannalta, mutta toiselta puolelta Suomea, Oulusta. Mikä sai sinut ja perheesi muuttamaan kuusi vuotta sitten satojen kilometrien päähän Kotkaan?

Omalla alallani työpaikkoja ei ole paljon tarjolla, joten tiedossa oli, että kaikkiin vaihtoehtoihin pitää suhtautua avoimin mielin. Kotka oli minulle entuudestaan ihan tuntematon kaupunki, kävin täällä ensimmäistä kertaa vasta nykyisen työpaikkani työhaastattelussa. Onnekseni sain työpaikan ja muutimme miehen ja lasten kanssa tänne.

Pääsikö jokin asia yllättämään täysin vieraassa kaupungissa?

Myönnän, että ennen muuttoa pidin Kotkaa sulkeutuneena tehdaskaupunkina, mutta tämä olikin ihan jotain muuta. Täällä on pieneen saatu mahtumaan paljon.

Hieno saaristo, puistot ja meri ovat olleet meille erittäin tärkeitä. Hankimme viime vuonna oman purjeveneen, joten sekin unelma toteutui ja purjehtimassa on käyty aina kuin vain mahdollista. Harvasta satamasta pystyy lähtemään suoraan purjeilla kuten Sapokasta. Se on mielettömän hienoa.

Välimatka pääkaupunkiseutuun on myös sopivan lyhyt. Meillä on Helsingissä ystäviä, joita olemme käyneet tapaamassa jopa iltaisin työpäivän jälkeen.

Kuinka kotkalaiset ja Kymenlaakso ottivat teidät vastaan?

Hyvin, vaikka tietysti alkuun oli työlästä pienten lasten kanssa, kun kaikki tukiverkostot jäivät Ouluun ja täältä ei vielä tuntenut ihmisiä. Mutta alusta lähtien asennoiduimme, että tulimme tänne jäädäksemme.

Kaikki asiat järjestyivät lopulta nopeasti lasten päivähoidosta harrastuksiin. Neljä vuotta sitten meille valmistui oma talo tänne ja sekin rakennusprojekti meni sujuvasti – ainakin jos vertaan niihin kokemuksiin, joita muualla asuvilta tutuilta olen kuullut. Iso plussa oli myös se, että täällä omakotitalotontit ovat edullisia.

Kotiutumisessa oli toki huvittaviakin vaiheita. Muun muassa murre tuotti alkuun ongelmia. Aika pitkään kesti esimerkiksi tajuta, että päiväkodin työntekijä ei kutsu vahingossa lastamme nimellä Veikka, vaan tarkoittaa sillä sanalla veljeä. 

Työskentelet ravitsemusterapeuttina Kymenlaakson keskussairaalassa. Millaista työsi on?

Todella mielenkiintoista ja monipuolista. Kymenlaakson keskussairaalassa työskentelee yhteensä kolme ravitsemusterapeuttia, joten autamme päivittäin hyvin erilaisia asiakkaita. Lisäksi työhöni kuuluu mun muassa sairaalamme ravitsemushoidon kehittäminen ja muun henkilökunnan kouluttaminen. Vähintään kerran vuodessa järjestämme työryhmämme kanssa alueellisen ravitsemuskoulutuksen vaihtuvin teemoin.

Millaisen ravintovinkin antaisit, jotta arjessa riittäisi aina hyvin energiaa?

Tämä on perinteinen neuvo, mutta toimii: kannattaa yrittää pitää kiinni tauoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Kun huolehtii omasta hyvinvoinnista, jaksaa huolehtia myös muista.

Miten päiväsi jatkuu tänään?

Kolmen lapsen perheessä arki on aina aika vauhdikasta ja tekemistä riittää töidenkin jälkeen. Tänään mennään ulkoilemaan ja lapsilla on omat jalkapallotreenit. 

Teksti: Kristiina Tiippana

Kuva: Kari Taimisto